top of page

PRO GRADU -TUTKIELMA

Laadullinen tutkimusprojekti: Tutkimus siitä, miten kotoa lähtemisen prosessi voi eskaloitua kaaokseksi neuroepätyypillisille henkilöille, sekä ehdotuksia restoratiivisista muotoilustrategioista.

(Huom: Tämä projekti on toteutettu englanniksi, joten tämän sivun käännökset saattavat olla paikoin kömpelöitä. Voit lukea alkuperäisen version vaihtamalla sivun kielen englanniksi.)

Opinnäytteen virallinen nimi:

Designing towards restorative experience of home: emancipating the source of the chaos when leaving from home (Muotoilua kohti restoratiivista kokemusta kodista: kotoa lähtemisen hetkessä syntyvän kaaoksen lähteen näkyväksi tekeminen)

 

Pro gradu -tutkielma, 2024

Taiteen maisteri (taide ja muotoilu)

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Muotoilun laitos

Muotoilun maisteriohjelma

Yhteissuunnittelu ja teollinen muotoilu (Collaborative and Industrial Design)

Käytetyt työkalut: Miro, Zoom, Word, Mendeley, Google Workspace

Tiivistelmä

Tässä opinnäytetyössäni tutkin koteja restoratiivisina ympäristöinä ja sitä, mikä estää neuromoninaisia ihmisiä kokemasta kotia restoratiivisena ympäristöinä. Yksi konteksti, jossa koti muuttuu ympäristöksi, jossa kaaos tapahtuu, sen sijaan, että se olisi restoratiivinen ympäristö, on kotoa lähtemisen prosessi. Tämä opinnäytetyö teki näkyväksi syitä, miksi kotoa lähteminen eskaloituu kaaokseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa restoratiivisten ympäristöjen holistiseen suunnitteluun liittyen.

​

Valitsin tämän aiheen, koska halusin tutkia, mitä voisin suunnittelijana lisätä tähän keskusteluun. Olen henkilökohtaisesti ollut erityisen kiinnostunut kotien kehittämisestä ja niiden roolista hyvinvoinnissamme. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Suomessa, vaikka Suomi on ollut maailman onnellisin maa usean vuoden ajan World Happiness Reportin mukaan. COVID-19-pandemia pahensi osittain tilannetta ja korosti kotien merkitystä elämässämme. Siksi nykymaailmassa restoratiivisten ympäristöjen, erityisesti kotien, tarve on lisääntynyt.

​

Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: mitä tapahtuu ihmisen sisäisessä maailmassa, kun kotoa lähtemisen prosessi eskaloituu kaaokseksi ja estää häntä kokemasta kotia restoratiivisena ympäristönä? Tutkimus vastasi tähän kysymykseen autoetnografisella ja etnografisella tutkimuksella. Valitsin tämän ilmiön tutkimiseen menetelmäksi autoetnografian, koska minulla on tutkijana omakohtaista kokemusta kaoottisesta kotoa lähtemisen prosessista. Saadakseni laajempaa ymmärrystä ja varmistaakseni, ettei tutkimus ole liian subjektiivinen, käytin tutkimusmenetelmänä myös etnografiaa. Aineisto kerättiin viiden puolistrukturoidun haastattelun, observoinnin, aiheeseen liittyvien spontaanien keskustelujen ja omien reflektioideni kautta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.

​

Tutkimuksesta syntyi kuuden ajattelutavan kokoelma. Nämä ajattelutavat ovat: täyden elämän eläjä, valmistelija, äärimmäisten riskin lieventäjä, ajan optimoija, resurssien optimoija ja analyytikko. Nämä ajattelutavat voivat olla läsnä ihmisten elämässä ja korostua kotoa lähtemisen prosessissa. Jos nämä ajattelutavat eivät toimi yhdessä ja/tai jostain niistä tulee liian jäykkä, prosessi alkaa eskaloitua kaaokseksi. Tämä tutkimus tunnisti myös joitain oireita, jotka voivat esiintyä kotoa lähtemisen yhteydessä ja monimutkaistaa prosessia entisestään.

​

Tämä tutkimus ehdottaa, että näiden ajattelutapojen tiedostaminen on kehityksen ensimmäinen askel. Kaaosta voi myös vähentää erilaisilla strategioilla, kuten hiljaisella hetkellä, selkeyttämällä tavoitteita ja toimintaperiaatteita, sekä puhumalla ääneen. Lisää parannuksia voidaan saada aikaan syventämällä itsetuntemusta.

​

Avainsanat: restoratiivinen, koti, neuromoninainen, kokemus, prosessi, kaaos

bottom of page